Anne Bland

Kuluttaja tuottajan ainoa ystävä?

”Oletkos sinä, Anne, radikaali vai maltillinen vihreä ruoka-asioissa”, minulta kysyttiin ennätyssuositussa Okra-maatalousnäyttelyssä Oripäässä. Olin saanut maa- ja metsätalousministeriöltä kutsun saapua keskustelemaan lähi- ja luomuruoasta ministeriön Luonnonvarat-teltalle yhdessä palkintojakin voittaneen, paikallisen luomulihantuottajan, Mariana von Limburg-Stirumin kanssa.

Siinäpä kysymys. Vihdoin vastasin, että molempia. Maltillinen siinä mielessä, että Vampulan peltojen keskellä asuvana en istu perinteiseen urbaaniradikaalivihreyden stereotypiaan.

Olen metsästysseuraan kuuluva lihansyöjä, en vegaani, enkä hyväksy laittomia eläinoikeusiskuja tiloille, vaikkakin kannatan mahdollisimman lajityypillisiä oloja tuotantoeläimille.

Toisaalta olen suomalaisiin tuottajiin tutustuessani harmistunut siitä tavasta, jolla heidän työtään tunnutaan aliarvostettavan niin päättäjien, tukkujen, kauppaketjujen kuin teurastamoiden ja markkinoidenkin puolelta. Tuottaja pistetään monelta taholta puun ja kuoren väliin, ja yhä useampi tekee raskaan päätöksen lopettamisesta.

Suoramyynnin, maalaiskauppojen ja ruokapiirien lisääntyminen sekä kiinnostus lähiruokaan kertovat selkeää tarinaa siitä, etten ole ainoa radikaali, joka mielellään jättäisi tuottajia orjuuttavat väliportaat palkkiotta. Rehun ja viljan pörssikursseihin kuluttajan ei ole helppo vaikuttaa, mutta ruokaa voi ostaa suoraan.

Suoramyynnillä on vain hyviä puolia kuluttajan näkökulmasta: ruoka on kotimaista, tuoretta ja yleensä lisäaineetonta, vuodenaikojen rytmi näkyy kausiruoassa, suhde ruokaan ja luontoon on luonnollisempaa ja tuottajan tunteminen auttaa arvostamaan työnpanosta. Lähiruoka vähentää myös ruokakilometrejä ja kohentaa paikallista taloutta.

Tuottajan on elinkeinonsa vuoksi oltava tarkkana, mistä eurot tulevat. Suoramyynnissä kate on parempi ja siinä saa olla oma herransa ja rouvansa. Yhä useampi tuottaja sanoo siirtyneensä luomuun ja lähiruoan tuottamiseen nimenomaan taloudellisista syistä.

On sääli, että suuret osuuskunnat ovat vieraantuneet perinteisestä arvopohjastaan. Kenties tuottajien kannattaisikin lyöttäytyä yhteen ja perustaa ”vanhanajan” osuuskuntia, joissa oma-apu, yhteistyö ja periaatteet ovat vielä arvossaan.

Mutta riittääkö aika kotimaisen ruoantuotannon pelastamiseen? Nyt puhutaan kuulemma enää vain kuukausista ennen kuin kotimainen (lihan)tuotanto lakkaa. Tuntuu, että kuluttaja on ainoa, joka kuulee tuottajan hätähuudon.

Paikallisten tuottajien kanssa jutellessa on pohdittu seuraavia keinoja:

- tarvitaan parempia mahdollisuuksia maantieteellisesti pienempään ketjuun ja kiertoon,

- tila- ja pienteurastamoiden paluuta,

- suoramyynnin byrokratian vähentämistä ja suoramyyntimäärien kasvattamista.

Myös eläinlääkärien toimintaan on tarjottu rakentavia ehdotuksia.

Tuottajilla on kotimaisen ruoantuotannon ja oman elinkeinonsa pelastamiseksi paljon ideoita, joihin kannattaa ripeästi reagoida. Yhteistyö yli erilaisten rajojen on keino, joilla pikkuruinen Suomi voi tulevaisuudessa pysyä maatalousmaana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Maatalous on pääomavaltaista liiketoimintaa, pääomalle sijoitetun tuotto voi olla kovin alhainen tai tappiollinen, negatiivisen kierteen katkaisemiseksi vaaditaan ripeitä toimenpiteitä, yhteistoimintakuvioita, koneosuuskuntia etc.

Tuottajahintaan vaikuttaminen on tietenkin tärkeää. Oliko se niin, että ruisleivän hinnassa ruukiin osuudessa on tultu alas vuosien varrella 5 %:sta lähemmäs 4 %:ia? Kuitenkin tämä kuvastaa hyvin sitä puun ja kuoren välissä olemista. Maataloudella ei ole ollut aikoihin alkutuottajana mitään vaikutusvaltaa tuottajahintoihin. Suoramyynti ja osuuskuntatoiminta palauttaisi mahdollisuuden vaikuttaa tuottajahintoihin.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Osuustoiminta oli alunperin juuri tätä: tuottajat yhdessä loivat oman ja lähiyhteisönsä vaurauden. Nyt ns. osuuskunnat toimivat kuin pörssiyhtiöt... Surullista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Miten ne osuusliikkeet ovat kadonneet tai että miten niistä osasta on tullut osakeyhtiöitä ja alkuperäisen osuusliikkeen yhtiömuodon muutoksen myötä voidaan todeta osuuskunnan loppuneen? No tiedän vastauksen, ja todennäköisesti on myös mahdollista osuuskunnan omaisuutta siirtynyt vastikkeettomasti uudelle yhtiölle? Menneet on menneitä! Uuden osuuskunnan lainsäädäntöä lopettamisen osalta tulisi tarkistaa!

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland Vastaus kommenttiin #25

Olen ollut siinä luulossa, ettei osuuskunnan omaisuutta voi siirtää muuta kuin sellaiselle taholle, jolla on samat arvot ja periaatteet - vähän niin kuin yhdistyksissäkin.

Ei taida pitää paikkaansa, koska kohta tanskalaiset omistavat kaiken Suomessa!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

"Liikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon Valio Meijerien Keskus­osuus­liike.[7] Se oli osuuskunta vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[8]" http://fi.wikipedia.org/wiki/Valio

En nyt jaksanut muistaa kaikkia tapauksia, asia ei minulle kuulu, mutta miten oli esim. Ikaalisten kylpylän kohdalla tarina omistuksesta, nykyisin mainitaan Rantasipi Ikaalisten kylpylän yhteydessä, noin vain esimerkin vuoksi.

Esko Rissanen

Näin suoramyyntiin siirtymisen ainoana järkevänä vaihtoehtona 15 vuotta sitten. Määrätietoisella työllä ja toiminnan jatkuvalla kehittämisellä tekeminen myös palkitaan.

Suoramyyntitoiminnan osalta keskustelusta puuttuu resurssitehokkuus. Maataloutta on kehitetty ainoastaan määrällisen tehokkuuden suuntaan, eli aina vain pienempi viljelijäjoukko tekee aina vain enemmän työtä. Suoramyynnillä tuotteen yksikköhinnan noustessa pienempi tilakoko mahdollistaa toimeentulon. Näin rajallinen peltoala voi elättää useamman viljelijän, samalla kun kehittyvä lähiruokakulttuuri monipuolistaa koko yhteiskuntaa.

Tuo kotimaisen lihantuotannon loppuminen on todella lähellä, jos luonnoksena oleva nitraattiasetus astuu voimaan. Sitä lukiessa tulee mieleen, että ympäristöministeriön ja säteilyturvakeskuksen paperit ovat sekoittuneet. Luultavasti mukana on myös kemiallisten lannoitteiden valmistajien voimakas lobbaus.

Laajaperäinen, luonnon ja maiseman monipuolisuudesta huolehtiva naudanlihantuotanto soveltuu mainiosti Suomen ilmastoon. Olisi tärkeää huolehtia, että toiminnan mahdollisuus säilyisi jatkossakin.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Mistähän tulee tuo leväperäistä pienviljelyä ihannoiva kuvitelma vastareaktioksi lähinnä muualla maailmalla suuren mittakaavan maataloudessa miellettyihin ongelmiin? Onko se mikään ratkaisu? Mitä vikaa on siinä tehokkuudessa, että aina vain pienempi ja pienempi määrä ihmistyötä, lukumääräisesti pienempi määrä koneita ja rakennuksia, tarvitaan ruoantuotannon järjestelemiseen? Miksi maatalouden tai minkään muunkaan alan pitäisi olla tahallisesti tehotonta työpaikkojen luomiseksi? Jos siihen mennään, miksi tyytyä vain pientiloihin? Mennään suoraan takaisin hevosaikaan ja parin kotilehmän systeemiin. Työllistyy joka ainut suomalainen. On aidosti luomua kun ei käytetä edes öljyä ja dieseliä traktoreihin.

Esko Rissanen

En luullakseni kritisoi tehokkuutta, päin vastoin. On hienoa että jotkut jaksavat aina enemmän ja enemmän aina pienemmällä ja pienemmällä katteella. Tuotteiden hinnoittelun ulkoistaminen on tässä ongelman ydin. Minä olen sen tien hylännyt, hinnoittelen tuotteeni itse ja olen ratkaisuun tyytyväinen.

Tehokkuus näyttää soveltuvan huonosti pienimpien peltotilkkujen, perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitamiseen. Jokainen voi todeta näiden kohteiden pusikoitumisen. Laiduntava karja on ainoa järkevä keino, millä näiltä alueilta saadaan ihmisravinnoksi kelpaavaa tuotetta. Laajaperäisyys tarkoittaa tässä pientä eläinmäärää suhteessa pinta-alaan, ei leväperäisyyttä eli asioiden tai pahimmillaan eläinten huonoa hoitoa.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

On vaikea arvioida selkeästi suoramyynnin vaikutuksia tuottajahintaan, mutta arviolta näin:
- tuottaja saa teollisuudelta juureskilolta n. 10 senttiä (pl. pakkaukset)
- kuluttaja maksaa samasta juureksesta yli euron kaupassa
- ruokapiirimme maksaa juureksesta n. 60 senttiä tuottajalle

Jokainen osaa päätellä, miksi sekä tuottaja että kuluttaja tykkää tästä mallista!

Esko, kerrotko lisää ajatuksestasi nitraattiasetukseen liittyen? Sehän liittyy vahvasti myös ensi vuonna maksettaviin ympäristötukiin.

Esko Rissanen

Perinnebiotoopit sekä luonnon- ja maisemanhoitokohteet ovat hyvin monipuolisia luontokohteita, joiden hoitamista laidunnuksen avulla tuetaan ympäristökorvausjärjestelmässä.

Nitraattiasetuksen luonnoksen rakenteellisissa vaatimuksissa edellytetään, että pysyvien juottopaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja katettuja. Laiduntavan karjan, mukaan lukien luonnonlaitumilla, metsissä tai niityillä maisemanhoidossa perinnebiotooppeja ylläpitävien eläinten pysyviä juottopaikkoja voivat olla vesistöjen rannat ja lähteet. Asetusluonnoksen mukaan nämäkin pitäisi kattaa ja päällystää vähintään asfalttia vastaavalla ehjällä pinnalla!

Karjankasvatuksessa syntyy lantaa, joka on etenkin luomutuotannossa korvaamaton ravinteiden lähde. Kuivalannan aumaus olisi asetusluonnoksen mukaan kiellettyä, mutta se sallittaisiin poikkeustapauksissa, paitsi 1.11.-31.1. välisenä aikana.

Ympäristönäkökohdista johtuen ole mitään syytä miksi se olisi täysin kiellettyä juuri marras-, joulu- ja tammikuussa. Sen sijaan olisi perusteltua, että lantaa voisi ajaa pellolle perustettavaan aumaan silloin, kun maa on jäässä ja tiestö kestää kuormitusta. Asetuksen aumausrajoitteiden ja lannanlevitysajankohtien noudattaminen nimenomaan lisäisi pohjamaan tiivistymistä, ei ehkäisisi sitä. Päivämääriin perustuvat rajoitukset eivät perustu mihinkään tutkittuun tietoon. Vesiensuojelun ja ympäristönäkökohtien kannalta on eduksi, että lantaa voidaan levittää mahdollisimman laajalle alueelle ja käsitellä aina silloin, kun se sääolosuhteista johtuen on mahdollista.

Esimerkiksi Baltic Sea Action Groupin päätavoite on ravinteiden kierrätyksen tehostaminen. Nitraattiasetusluonnos tekee tämän mahdollisimman vaikeaksi. Asetuksessa on lähes jokaisessa kohden tiukemmat vaatimukset karjanlannan sisältämien ravinteiden hyödytämiseen kuin epäorgaanisille lannoitteille. Esimerkiksi suojaetäisyys kaivoon on keinolannoitteiden levityksessä 5 metriä, karjanlannalla 30-100 m. Kuitenkin pohjaveden pilaantumisen aiheuttaa nimenomaan lannoitteen sisältämä nitraatti, jota on myös keinolannoitteissa. Kaivon pilaantuminen karjanlannan mikrobien johdosta aiheutuu pintavalunnasta ja riippuu kaivon rakenteesta.

Lantavarastojen ehdoton kattamisvaatimus on kohtuuton kustannus saavutettavaan hyötyyn verraten. Vesistöjen suojelu on tärkeää, mutta keinot millä siihen päästään tulisi olla valittavissa tilakohtaisesti.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland Vastaus kommenttiin #26

On hyvin vaikea uskoa, että asvaltointia vaaditaan luonnonlaitumille. Keskustelua kannattaa käydä viranomaisten kanssa, jotta tällaisilta väärinkäsityksiltä tai typeriltä tulkinnoilta vältyttäisiin.

Ravinteiden kierrätys on nyt pop. Ministeriötkin ovat perustaneet maan ekan "lantakoordinaattorin" viran viran:http://www.hs.fi/talous/a1402035890974. Kannattaa olla Haarasen Tarjaan suoraan yhteydessä omista ideoistaan.

Vihreiden uusi poliittinen ohjelma (samalla myös eduskuntavaaliohjelma) haluaa niin ikään lisätä ravinteiden kierrätystä, perinnebiotooppien mahdollistamista ja ylipäätään edistää ns. ekosysteemipalveluista maksamista, kuten siitä, että tuottaja tuottaa puhdasta ruokaa, vettä ja ilmaa; kierrättää ravinteita; sitoo hiiltä jne.

T Piepponen

"- tila- ja pienteurastamoiden paluuta,"

Miten tätä asiaa jotenkin parantaa ihanan sekopäisen byrokraattikultin sorvaamat lisäsäännökset, jotka määräävät teurasjätteet silputtavaksi milli pulliksi, kun ne ennen ajettiin yksinkertaisesti monttuun ja peitettiin? Että siis teurastajan tulisi ostaa autoonsa jätemurskain(luuletteko kovin halvaksi laitteeksi?) johon eläimen nahkat, luut ja suolet viskataan - vain jotta ne saadaan silputtua pienemmiksi. Mikä tämän vajaan idea logiikka on? Rahan kierrättäminen ja kiusaaminen, vai vaan rahan ihana kierrättäminen ja ihana kiusaaminen?

Tiedän erään juustolan joka ei saa myydä juustoa tilaltaan. Jos sitä haluaa, niin pitää ajaa 300 kilometriä kohti etelää. Siinä on kenties jotain korkeaa byrokraattista älyä, jota ei voi ilman lobotomiaa edes käsittää.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Sirkka-Liisa Anttilan aikana pienteurastamot ajettiin systemaattisesti alas. Nyt ne on saatava takaisin, mutta maalaisjärjellisellä valvonnalla.

Näitä tämän tyyppisiä surullisia tarinoita kuulee jatkuvasti ympäri Suomen ja eri sektoreilta. On järkyttävää, ettei oikea käsi koskaan tiedä mitä vasen tekee, tai edes naapurihuoneessa istuva byrokraatti. Toinen antaa, toinen ottaa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Eräs läheiseni on muutaman vuoden toiminut luomuviljelijäyrittäjänä, ja minun tehtäväni on luonnollisesti kuunnella sitä alituista valitusta, joka työn suorittamiseen liittyy. Yhteenvetona voisin kokemani perusteella todeta, että byrokratia on tässäkin kaiken esteenä. Siinä missä tavallisen palkkaduunarin tarvitsee korkeintaan stressata tuntikirjaustensa ajanmukaisuudesta, on viljelijän kiusana jatkuvasti EU:n viranomaiset ja kaikenlaiset propuskojen tarkastajat sekä kirsikkana kakun päällä mielivaltainen ELY-keskus. Esimerkiksi eräässä ELY-keskuksen päätöksessä taannoin todettiin, ettei kasvihuoneen rakentaminen aukealle paikalle onnistu, koska se pilaisi maisemaa. Kasvihuoneelle ehdotettiin paikkaa katveesta, johon ei aurinko paista. Äly hoi näiden touhujen kanssa.

Niinjoo, ja siitä toimeentulosta. Tässä tapauksessa viljelijän vuosituotto ei mitenkään riitä edes lievästi sanottuna vaatimattomaan elämään puulämmitteisessä ränsistyneessä rintamamiestalossa, vaan on pakko tehdä hanttihommia työn ohessa myös kasvukausina. Päivät ovat ympäripyöreitä, eläkettä ei kerry, eikä lopettaminen tule kyseeseen koska pellon vuokrasopimuksen irtisanominen ennenaikaisesti tietäisi rahallista karenssia. Enpä suosittelisi viljelijäksi ryhtymistä nyky-Suomessa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Yhteenvetona voisin kokemani perusteella todeta, että byrokratia on tässäkin kaiken esteenä."

Lievästi ironista onkin, että nimenomaan vihreät rakastavat byrokratiaa ja sääntelyä. Seurauksista on sitten mukava valitella poliittisten irtopisteiden saamiseksi.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Eiköhän sääntelyyn ole kaikki valtapuolueet sitoutuneet samalla vimmalla. Sääntelyn kohde vain vaihtelee puolueesta riippuen. Suomalainen poliitikko ei näet muita vallankäyttötapoja tunne kuin rajoittamiset ja kiellot.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #8

Toki näinkin, mutta vihreät kannattavat erityisen avoimesti varsinkin EU-tason sääntelyä, josta pääosa nykyisistä rajoitteista tulee. Lähinnä huvittaa tämä tekopyhyys.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland Vastaus kommenttiin #9

Tuollaiset heitot ovat helppoja, mutta en päästä sinua noin vähällä, vaan pyydän perustelemaan väitteesi nyt uudestaan ja toivon, että myös vastaat. Kiitos.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

No, ehkä tämä on sitä vihreiden poliittista dynaamiikkaa. Toimitaan kulloisenkin tilanteen mukaan ja muutetaan viestiä sen mukaan. Anne Bland ei, kuten ei myöskään Tarja Cronberg, tunnu enää olevan kovin innostunut tuulivoimasta, vaan nyt on bioenergia "must". Tämä tuli hyvin esille mm. Anne Bandin puheenvuoroissa Suomi Areena keskustelussa tuulivoimasta.

Aktiivinen poliittinen unohtaminen ei toisaalta poista sitä, että Vihreät olivat mm. Vanhasen II -hallituksen aikana työministeri Tarja Cronbergin johdolla ajamassa lävitse tuulisähkön syöttötariffia yhdessä silloisen elinkeinoministerin, Mauri Pekkarisen, kanssa. Tuulivoimanhan piti tuoda Cronbergin mukaan Suomeen 15 000 työpaikkaa. Syöttötariffi tulee tulevana 10 vuotena maksamaan kansalaisille 200 - 250 miljoonaa euroa joka vuosi. Olisivatko vihreät nyt valmiita korjaaviin toimenpiteisiin syöttötariffin taloudellisen rasituksen kompensoimiseksi, ennen kuin tehdään seuraavat päätökset uusiutuvaan energiaan liittyvistä yhteiskunnan tukitoimista.

Nythän on uusiutuvan energian mahdollisuuksien maalailussa pantu paremmaksi, työpaikkoja on luvattu tulevan peräti 100 000. Saa nähdä miten tällä kertaa onnistutaan, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kustannuksia kuluttajille on taas luvassa. Siinä ei kuluttajalla ole enää ongelmana mitä vähillä rahoillaan ostaisi. Eikä aitoa bisnestä pyörittävällä yrittäjällä ole enää haasteena asiakkaiden palveleminen. Valtiovalta ja poliittinen eliittimme idealismissaan ja mielikuvissaan kun tietää paremmin, mihin meidän kuluttajien rahat tulee käyttää.

Saas nähdä mitä maksurasitteita valmisteilla oleva ilmastolaki tuo tullessaan kansalaisille ? Keskustassa, odotettavissa olevaa seuraavaa hallitusvastuuta silmälläpitäen, lienee jo aloitettu valmistelut uusien tukitoimia koskevien lakiesitysten laatimiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Tuo vihreiden kaksijakoinen suhtautuminen esim. tuulivoimaan kyllä hämmentää, kts. Soininvaaran blogi, Soininvaara.fi: Suhtautuminen tuulivoimaan kaksijakoista, toisaalta tuetaan runsain mitoin, toisaalta rajoitetaan?

"Ympäristöviranomaiset ovat asettaneet tuulivoiman sijoittamiselle Suomessa niin korkeita vaatimuksia etäisyydestä asutukseen

Aivan syystä. Meluhaitat aiheuttavat mm. stressiä ja unettomuutta, mitkä eivät ole yhteydessä vain yleiseen elämisen mukavuuteen vaan pidemmällä aikavälillä myös vakavampiin sairauksiin. Lähes kaikkialla, missä tuulivoimaa on asutusten läheisyyteen vähänkään mittavammin rakennettu, sitä myös vastustetaan voimakkaasti. Niin ei rakenneta hyvää yhteiskuntaa." http://www.soininvaara.fi/2014/07/27/huh-mika-ener...

Yllä oleva teksti kielii kyllä ehkä siitä, että on vielä vihreitäkin, joilla on riittävästi järkeä tunnistaa ihmisten todellinen hätä kaikesta ideologisesta hapatuksesta.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland Vastaus kommenttiin #13

Kiva että olit kuuntelemassa Suomi-Areenalla tuulivoimadebattia! Mielestäni todella antoisa ja viihdyttävä, sillä yleisö pääsi kerrankin myös ääneen.

Tunnen tuulivoimaa paremmin biokaasun kautta saatavaa energiaa ja koska paikalla oli tuulivoimaexpertti, Miia Wallen, mielestäni oli hyvä antaa hänen vastata tuulivoimaan liittyviin kysymyksiin.

Olen ollut mukana vihreissä vasta 5 vuotta, joten en voi kommentoida vihreiden tekemistä ennen sitä.

Olen vahvasti sitä mieltä, että jäte ei ole ongelma, vaan ratkaisu. Siksi esim biokaasu on erittäin fiksu ratkaisu erityisesti polttoaineen kysyntään. Ruoan- ja elintarviketuotannon sekä metsäteollisuuden sivuvirroista ja jätteistä saamme myös energiaa. Haluan löytää ratkaisuja, joissa on mahdollisimman monta voittajaa.

Tuulivoima on ongelmallinen, jos paikallisia ei oteta mukaan yrityksen omistukseen tai edes suunnitteluun. Siksi osuuskunta olisi mielestäni paras vaihtoehto tuulivoimaloille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

"Tuulivoima on ongelmallinen, jos paikallisia ei oteta mukaan yrityksen omistukseen tai edes suunnitteluun. Siksi osuuskunta olisi mielestäni paras vaihtoehto tuulivoimaloille."

Tuo ns. Tanskan malli olisi mahdollista toteuttaa sen kokoisilla voimaloilla, joita Tanskassa oli kyläyhteisöjen omistuksessa, eli muutaman 100 kW:n tuulivoimaloilla. Nykyään Suomeen suunnitellaan pelkästään niitä > 3 MW:n teollisuusluokan tuulivoimaloita, hinta 4 milj. €/kpl.

Tuon kokoinen tuulivoimala, jonka pyyhkäisykorkeus on yli 200 metriä ja joka vaatii oikein sijoitettuna 5 km suojaetäisyyden asutukseen, ei ole presiis mikään kyläyhteisön voimala? Tämän kokoluokan voimalat kuuluvat teollisuusalueelle kauas asutuksesta, ja metsää ei saa olla lähelläkään, eikä lepakoita, eikä mitään lintujen muuttoreittiä...

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland Vastaus kommenttiin #32

Olen ymmärtänyt, että syöttötariffit eivät mahdollista pienempien laitosten syntymistä. Esim. maatilakohtaiset biokaasulaitokset on rajattu pois.

Sikäli outoa, että juuri keskustajohtoinen hallitus näin päätti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

Oikeilla jäljillä olet, kyllä näin on edetty! Syitä tähän voi hakea voimakkaasta lobbauksesta Brysselin ja tuulivoimarakennuttajien taholta, Suomihan on vielä neitseellinen maa tuulivoimarakentamisen suhteen ja tilaa on!

Turpeen poltto aiheuttaa vesistöjen kuormitusta, mikäli liete päästetään suoraan vesistöön, puuhake poltettuna aiheuttaa päästöjä ilmakehään...

On kokonaistaloudellista, siis kansantalouden kannalta järkevää satsata niukkoja varoja kaikista tehokkaimpiin tuulivoimaloihin, lisäksi 200 - 300 metrissä tuulee enemmän. Pienen maatilavoimalan kannattavuuslaskelma näyttää hurjalta, satoihin vuosiin venyvän takaisinmaksuajan kanssa - ei sellaisiin haluta tukieuroja käyttää?

Siispä Suomessa säädettiin keskustajohtoisen hallituksen toimesta syöttötariffilaki uusiutuvalle energialle, josta käytännössä ohjautuu teollisuusluokan tuulivoimalle lähes kaikki.

Tässä vaiheessa ei ollut vielä puhetta mistään haittatekijöistä, mitä ne tuulivoimalat esim. metsään rakennettuna aiheuttavat.

Tässä vielä yksi esimerkki miten saattaa käydä kun asioita valmistellaan huonosti, siis kyseisen teollisuuden kannalta hyvin! Hyvin huonosti ovat asiat Kellahden asukkaiden kannalta asiaa tarkastellen, ovat jättäneet valituksen Porin kaupungille melusta, jota TuuliWatti Oy:n konsulttien mukaan ei pitänyt esiintyä lainkaan kyseisillä tuulivoimaloilla. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoi...
Vuosituhansia sitten pronssikauden asukkaat kävivät hautaamassa vainajansa korkeammille kallioille, vrt. esim. Hiidenkiukaankallio Porin Peittoonkorvessa. Nyt samat kalliot kelpaavat tuulivoimalarakentajalle, kun ei ole mitään estettä. Tietenkin huomioidaan tällaiset muinaismuistolain suojaamat kivivareet, mitä se sitten tarkoittaakaan. Joka tapauksessa lähelle asutusta, lähelle kulttuurimaisemaa etc. tullaan voimaloineen kun ei ole mitään estettä, eikä kukaan ole valittanut missään vaiheessa. Onko asiasta tiedotettu kyläläisille. Rky 1993 ja rky 2009, Lyttylä - Kellahti, merkinnätkään eivät merkitse mitään kun laki nimenomaan ei kiellä rakentamasta tällaiselle alueelle tai läheisyyteen tuulivoimaloita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #36

“I feel very safe with a half-mile setback for 250 kilowatts — as a ‘little guy’ who doesn’t want a lot of wind next to me,” said Ben Murray, who owns the Red Gate Farm learning center. Murray asked if the financial surety, to insure that any abandoned turbines get taken down, could account for inflationary construction costs over the 20 or so years of the turbine’s life span. http://www.recorder.com/home/12864845-95/buckland-...

Tällaista keskustelua ei ole Suomessa käyty lainkaan? Tällaiselle 250 kW:n pientuulivoimaloillekin kaavaillaan puolen mailin turvaväliä asutukseen, kun Suomessa 10 kertaa suuremmille myönnettiin rakennuslupia tosta vaan periaatteella alle 500 metrin etäisyydelle?

"Large-scale wind turbine projects are prohibited from being built in any part of town."

Kiinnitti huomiota, että teollisuusluokan voimalat ovat jo kiellettyjä jossakin päin sivistynyttä maailmaa, esim. Pohjoisosissa Hollantia ja tässä Bucklandin kaupungissa, Buckland is a town in Franklin County, Massachusetts, United States.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Olen kuullut tämän väitteen vihreistä ennenkin ja haluaisin nyt vihdoin perustelut, kiitos!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

http://www.ymparistoakatemia.fi/wp-content/uploads...

Ympäristöakatemia kokosi johtavia asiantuntijoita kertomaan tutkimuksistaan ja näkemyksistään.
Tällä kertaa aiheena olivat metsien hoito, käyttö ja luonnon monimuotoisuuden suojelu.
Seuraavaan kokoontumiseen yhtenä aihepiirinä voisi olla metsiemme holtiton kaavoitus teollisuusalueiksi tuulivoimateollisuuden yllättäviin tarpeisiin?
Kysymyshän on metsiemme hävittämisestä, useasti metsäluonnon monipuolisuuden lopullisesta menetyksestä. Jo pelkästään Satakunnan osalta tuulivoimateollisuuden "aluevaraukset" käsittävät laskentatavasta riippuen näillä näkymin yli 10 000 ha, josta n. 1000 ha olisi välittömästi pois metsätaloudesta, perustukset, teiden levennykset ja uudet sähkölinjat. Välialueiden pirstoutumisen vuoksi jäljelle jäävän metsänhoitokin hankaloituisi, monimuotoisuus peruuttamattomasti menetetään ja jokamiehenoikeudet kadottavat tyystin merkityksensä näillä teollisuusalueilla, jotka ovat siis varattu tuulivoimaloiden pystytysalueeksi.

Tällaisilta viimeisiltä yhtenäisiltä metsävyöhykkeiltä Satakunnassa hävitetään eläinten elinmahdollisuus kokonaan, tuulivoimalat tappavat myös alueen lepakot, muutolinnut silpoutuvat siivissä muuttoreitin osuessa tuulivoimaloihin, ja päiväpetolinnut häiriintyvät vähintäikin elleivät jopa osu siipiin pyydystäessään ravintoa, Esim. kalasääski tarkkailee alla olevaa maastoa, järveä, eikä huomaa tuulivoimalan siiven pyörimistä?

No sitten pitää kysyä onko tuulivoimaloista jotakin hyötyä, kun tällaista tuhoa hyväksytään? Jopa ympäristöjärjestöt katsovat sormien läpi tällaista hävittämistä.

No Saksassa ympäristöjärjestöt ovat havahtuneet ongelmaan ja näitä teollisuusluokan voimaloita ei tulla ainakaan Saksassa näkemään metsäluonnossa yllä mainituista syistä johtuen.

Skotlannissa ja Englannissa lintuja, lepakoita ja hyönteisiä suojelevat vastustavat jyrkästi tuulivoimaloiden rakentamista merelle!

Uusiutuvan energian nimeen vannovat unohtavat valtavat ympäristötuhot, joita niitä hyödyntämällä aiheutetaan!
Jos mistä niin tästä asiasta tulisi Suomen eduskunnassa keskustella?

Suomessa maaseutua tuhotaan parhaillaan, korruptoituneilla metodeilla kaavoitetaan kunnan virkamiesten, paikallisen kunnan omistuksessa olevan energiaosakeyhtiön ja ristiin omistettujen ja rahoitettujen tuulivoimayhtiöiden toimesta teetetään tuulivoimakaavoja paikallisiin metsiin.

https://www.youtube.com/watch?v=zN8iUp7U4f8

Uusiutuva energia on tällä hetkellä suurimpia tunnetuista ympäristön uhkakuvista maailmassa, tilanne on jo esim. tuulivoimaloiden suhteen katastrofaalinen monin paikoin! Tuulivoimaloilla tuhotaan ekosysteemejä sumeilematta, merellä, maalla...

Korruptio ja kaikenlainen vehkeily on kerääntynyt uusiutuvien energian ympärille, eikä mistään ympäristönsuojelusta ole puhettakaan kun esim. tuulivoimaloita tuodaan eläinten reviireille metsiin ja rannikolle merelle! Yva -menettelyä kierretään ja todelliset luonnon asiantuntijat nonsaleerataan raporteissa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #34

Tässä oli hyvin kiteytettynä ne ongelmat, jonka vuoksi tuulivoimaa ei missään tapauksessa tulisi rakentaa ainakaan sisämaahan, jos nyt edes merelle. Lisäksi tietysti rakentamiseen vaadittavat materiaalit ja niiden jalostaminen propelliksi ja mastoksi saakka lanaavat luontoa jossain muualla vähintään saman verran. Eikä sitäkään sovi unohtaa, että koko touhu on taloudellisesti tappiollista toimintaa.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Paperinpyöritys on jo sen verran suuri ongelma, että tulevaisuudessa koko ruokaturvamme on vaarassa: kukaan ei tosiaan halua tuottajaksi!

Olavi Mansikka

ite olen käyttänyt suoramyyntiä kohta 12 vuotta. Liha on parempaa jne... Hyödyt ovat suoraan sekä minulle että tuottajalle. Pyrin vielä ostamaan elävänä lihan ja hoidan teurastuksen itse. hiukan pystyy kiertämään tällä lakia. ja ennen kuin ajattelette että en osais teurastaa isoisä opetti sen kun olin vielä naskali. olen metsästynyt koko elämän ja voin vakuuttaa ettei teurastettav kärsi.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Hyvä että kokemuksen kautta opittu taito on riittävä eikä aina vaadita jotain uutta tutkintoa. Tärkeintä on juurikin tuo eläinten inhimmillinen kuolema hyvän elämän jälkeen.

Mutta ei se siihen vielä lopu. Suomessa käsittääkseni hygieniasäännöt estävät lihan kunnollisen riiputuksen, millä taas on suuret vaikutukset lihan makuun. Kaikki muistavat kengänpohjanmakuisen lampaanlihan - riiputtakaa sitä! Ei vakuumissa, omassa veressä löllivä liha ole marinointia!

Esko Rissanen

"Hyvä että kokemuksen kautta opittu taito on riittävä eikä aina vaadita jotain uutta tutkintoa. "

Tuo kommentti on hyvä vitsi, tai sitten tahatonta tilannekomiikkaa.

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Hyvä blogi. Lähiruokaa suosittelen kaikille. Se on tuoretta, terveellistä ja puhdasta.

Lähiruokaa, lähienergiaa. Kunpa te vihreät olisitte energia-asioiden kanssa vähäkään yhtä loogisia.

Itse elän vihreämmin kuin kukaan vihreä. Kierrätän ja kompostoin. Eväät haen luonnosta, kalat järvestä ja lihat metsästä. Lintuja en ammu, kun niitä on niin vähän. Joka syksy olen hirven jos toisenkin poksauttanut ja jäniksiä. Talvikalastus verkoilla jään alta Pentti Linkolan tapaan. Hevosta minulla ei vielä ole, mutta harkinnassa on. Oman maan vihannekset ja juurekset. Syksyllä 100 kg sieniä ja 100 kg marjoja metsästä pakkaseen (ei ole vihreä tapa säilöä, mutta paras). Bioenergiaa ja maalämpöä. Polkupyörällä kauppaan ja soutuvenheellä kalaan. Liikun luonnossa ja yövyn joka syksy muutaman kerran kuusen perseessä koiran kanssa korvessa.

Mutta vihreitä en äänestä enkä tule koskaan äänestämään. Niin järjetöntä on teidän politiikkanne energia-asioissa ja ympäristöasioissa suorastaan vaarallista meidän luontoihmisten kannalta. Emma Kari omilla internetsivuillaan: "Rakastan Helsinkiä, sen elämäntapaa ja rytmiä. Olen intohimoinen luonnonsuojelija, mutta uskon, että ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa". Voiko asian enää pahemmin ilmaista.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Kiitos kivasta palautteesta, mukava saada sellaistakin :)

Ironistahan tässä vihreiden imagossa ja "en ikinä äänestä vihreitä, vaikka olen vihreä"-asenteessa on se, että puolueen ylimmän elimen eli vuosikokouksen hyväksymät ohjelmat ovat hyvinkin maaseutumyönteisiä. Kuinka moni on edes lukenut meidän maaseutuohjelmaa?! Muilla puolueilla ei sellaista käsittääkseni edes ole.

Mutta silti väitetään, että vihreät ovat maaseutua vastaan. Miksi? Siksi että yksi tai kaksi henkilöä sattuvat asumaan Hesassa ja tykkäävät asua siellä. Politiikassa enemmistöllä on valta, niin myös vihreissä, ja siksi väitän, että vihreät ovat Suomen maaseutumyönteisin puolue :)

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

"väitän, että vihreät ovat Suomen maaseutumyönteisin puolue"

no joo, kannattaisi kuitenkin lukaista IPU:nkin ohjelmat ensin läpi ennenkuin tuollaista väität. Tästä voit vaikka aloittaa:
http://ipu.fi/tietoja-2/toinen-sivu/ Vihreiden politiikka ei ainakaan tekojensa puolesta ole kauheasti maaseutumyönteisyyteen, paikallisuuden voimistamiseen tai alueelliseen tasapainoon tähdännyt. Sinulta kuitenkin todella hyvä kirjoitus, jonka perusteella voisit löytää omalta osaltasi paremman vaikutuskanavan IPU:n riveistä. Toivottavasti ainakin huomioisit yhteistyön mahdollisuudet. Toki IPU on vielä marginaalissa, mutta välineitä sen ohjelmista löytyy, huomattavasti enemmän kuin nykyisiltä valtapuolueilta. Mikä tärkeintä, sillä on uusia ajatuksia kun vanhat puolueet hakkaavat päätään samaan umpikujaan, kukin vuorollaan. Täytyy olla valmiutta tunnustaa tosiasiat ja etsimään uudenlaista reittiä kehitykseen.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland Vastaus kommenttiin #31

Kiitos palautteesta ja tuosta linkistä. Kiinnostavaa nähdä mm. perustulo ja GPI ohjelmassanne.

Myönnän, että olen mieltänyt IPU:n täysin EU-vastaiseksi puolueeksi, joten aina oppii uutta. Viittasin tässä lähinnä hallitus- ja eduskuntapuolueisiin.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #41

Kiitos, mutta miten EU:ssa voidaan ajaa paikallistalouden ja pienyrittäjyyden etuja, haluaisin tietää? Vihreiden maaseutuohjelman 8 kärkeä ovat hyviä, mutta logiikka ontuu täysin sen suhteen, että niitä olisi mahdollista ajaa EU-rakenteissa. EU ajaa vain suuruuden ekonomiaa ja haluaa lopettaa kaikki pientilat, ymmärtänet tämän? Vihreiden kannattaisi tehdä uudelleenarvio EU:sta ja laittaa vaakakuppiin sen hyödyt ja haitat, olisi mukava kuulla perusteet EU:n toimivuudelle Suomen näkökulmasta. Euro on sitten vielä oma tarinansa, Suomella ei ole omaa valuuttaa jonka avulla esim.korotonta rahoitusta voisi ohjata maaseudun kehittämisprojekteihin ja kotimaiseen talouteen ylipäätään.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Totta on, että Suomessa ollaan alalla kuin alalla säätelemässä toimintaa niin, että se mahdollisimman paljon haittaa ko. toimintaa. EU:n direktiivejä tunnutaan tulkittavan hyvinkin eri tavalla eri puolilla EU:ta. Onko niin, että suomalainen virkamieskunta pelkää virkavirhettä ja siksi tulkitsee direktiivin varmuuden vuoksi rankimman päälle ?
Meillä ilmeisesti hallinnon ajatusmalli direktiiveistä on se, "että mitä ei saa tehdä", kun taas muualla se on "mitä voidaan tehdä".

Toki tässä rajoitusten ylläpitämisessä tuoksuu myös joidenkin toimijoiden edunvalvonta. Ei haluta vaihtoehtoisia toimijoita perinteisiä markkinoita sotkemaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on S -ketjun johdon älähdys siitä, että joku muukin saisi kylkeensä Alkon myymälän.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Olen miettinyt samaa, koska on päivänselvää, että virkamiehistömme tulkitsee direktiivejä ja lakeja kirjaimmellisesti ja joskus vielä tiukemman kautta.

Meillä on kuitenkin totuttu tekemään asiat hyvin. Luterilainen työetiikka on sen jo vaatinut. Siksikin kulttuurinen ero vaikkapa katolisiin maihin, joissa täysin erilainen asenne.

Mitä tulee S-ketjuun... liian vahva linkki sen ja kuntien päättäjien välillä on jo rakenteellista korruotiota. Siihen pitääkin puuttua.

Käyttäjän needit kuva
Markus Tahvanainen

Niin totta.

Paitsi ruokakilometrit, kun jokainen ajanee tilalle ostoksille km kertymä on merkittävä, mutta pistettynä samaan piikkiin elämysten ja tekojen kanssa hyväksyttävä.

Isojen hankkijoitten on hankittava laitoksista eivät voi vaikka haluaisivat hankkia tuottajilta, lisäksi samaan kuormaan saavat omassa ketjussaan pakattua muutakin. Siinä lisää haastetta tuottajille ihan byrokratian kautta. Eläinlääkärit tuskin löytävät ideoita, luovia ideoita kun laki turvaa nykyisen toimintamallin.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Hyviä pointteja, mutta oletko perillä kaupassa myytävien elintarvikkeiden ruokakilometreistä? Naapurikunnan luomumunat lähtevät munaosuuskunnan autolla toiselle puolen Suomea ja sieltä ympäriinsä. En siis ilman suoramyyyntiä saisi niitä edes lähikaupasta. Samalla kun käyn muuallakin lähettyvillä asioilla, haen siis munatkin.

Entäpä norjalainen lohi? Pakataan Kiinassa... jne.

Kannattaa myös tutustua REKO-ketjuun, jossa tuottajat ja kuluttajat tapaavat tiettynä viikonpäivänä tiettyy aikaan ja raha ja tuotteet vaihtavat omistajaa. Tilaukset fb:n kautta etukäteen. Kätevää, eikä tule sen enempää ruokakilometrejä kuin normikauppareissullakaan. Ja tuottajathan ovat läheltä joka tapauksessa :)

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Tässä vielä kiinnostuneille mainittu vihreiden maaseutupoliittinen ohjelma, "Uuden ajan alku maaseudulle," joka on jo puolueen neljäs:

http://www.vihreat.fi/maaseutuohjelma

Toimituksen poiminnat