Anne Bland

Kelpaako demareille demokratia?

Suomen vaalijärjestelmä on epäoikeudenmukainen. Asia nousi erityisesti otsikoihin vuonna 2007 vihreiden entisen puheenjohtajan ja MEPin Tarja Cronbergin jäätyä valitsematta, vaikka saikin henkilökohtaisesti 9,1 prosenttia koko piirin äänimäärästä.

Vihreiden mielestä yhtäläinen äänioikeus on demokratian perusta ja siksi olemme ajaneetkin vaalipiiriuudistusta, joka ottaisi huomioon niin suhteellisen kuin alueellisenkin edustavuuden tasauspaikkajärjestelmineen.

Valitettavasti Sdp torppasi edellisissä hallitusneuvotteluissa tämän ajatuksen “liian monimutkaisena.” Demarit vaativatkin, että epäkohdat on korjattava vain vaalipiirejä yhdistämällä ja näin on nyt itäisessä Suomessa tehtykin. Satakunnan kohdalla SDP teki kuitenkin poikkeuksen; sitä ei saanut yhdistää mihinkään muuhun piiriin.

Satakunnan maakuntaliiton johtaja, Pertti Rajala, vaatii Satakunnan kansan yliössään (27.8.) vihreiden ajamaa alkuperäistä mallia takaisin ”satakuntalaisen identiteetin ja elinvoiman säilymisen” nimissä.

Maakunnan elinvoima ei kuitenkaan ole kiinni vaalipiiristä, vaan maakunnan päätöksistä ja teoista. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat jo pitkään olleet samassa vaalipiirissä, eikä kukaan voi väittää, etteivätkö näiden maakuntien identiteetit olisi edelleen omanlaisiaan!

Mutta jos demarit eivät olisi kaataneet vihreiden tasapuolista esitystä, ei nyt aloitettua vaalipiiriuudistusta tarvittaisikaan.

On totta, että perustuslaki sallii minimissään vain 12 vaalipiiriä, joten ilman perustuslain muuttamista Satakuntaa ei voida yhdistää toiseen vaalipiiriin. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kuitenkin sovittu, että minimimäärä lasketaan, jotta myös satakuntalaisten ja lappilaisten antamalla äänellä olisi merkitystä.

Ensi keväänä mahdollisesti jopa 15 prosenttia äänikynnyksen ja vain kahdeksan kansanedustajan Satakunnasta voi ilman vaaliliittoa päästä läpi vain suurten puolueiden ehdokkaat, joille oman puolueen paikkamäärä näyttäisi nyt olevan alueellista edustavuutta tärkeämpää.

Vihreiden mielestä alueellisen edunvalvonnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös pienempien puolueiden edustajilla olisi mahdollisuus saada maakunnista ehdokkaitaan läpi, jottei näiden puolueiden politiikka muuttuisi eduskunnassa liian pääkaupunkikeskeiseksi.

Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Sdp tulee eduskunnassa perustuslain muutoksesta tänä syksynä äänestämään: onko satakuntalaisten äänellä merkitystä vai ovatko omat kansanedustajapaikat yhdenveroisuutta tärkeämpiä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Anne,

kiitos!- tärkeän oikeudenmukaisuus- ja demokratia-asian otit esille. - Toivottavasti asia korjataan. - Tsemppiä!

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Kiitos kiitoksista!

Asia on nyt hyvin pitkälti demareiden, "oikeudenmukaisuuden puolustajaksi" itseään tituleeraavan puolueen käsissä.

Pekka Iiskonmaki

''Kelpaako demareille demokratia?''

Minä lähtisin liikkeelle vuodesta 1918. Ei kelvannut demokratia. Kaikki meille heti ja nyt. Ei SDP ole lopulta kovin paljon muuttunut.

Heidän ''aseellinen siipensä'' AY liike on jatkuvasti taistojen tiellä ja työtaistelusta toiseen on heidän demokratiansa poljento. Kaikki otetaan pakolla ja tulokset on työllisyydessä nähtävissä. Maan talous on kuralla.

Työnantajat heittävät yksi toisensa jälkeen pyyhkeen kehään. SDP on voittanut.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kiinteä äänikynnys sen uudistuksen pilasi. Valiokunnassa sitä oltiin valmiita pudottamaan kolmesta kahteen prosenttiin, mutta eduskunta väänsi suurpuolueiden toimesta sen härkäpäisesti takaisin kolmeen ja se ei ollut enää seuraavan eduskunnan muutettavissa. Kolmen prosentin äänikynnys oli jo sellainen, että se pelotti liikaa vakiohallituspuolue RKP:tä, joten sekin oli yksi lisänaula uudistuksen arkkuun.

Pirjo Jokinen

Onhan se hullunkurista että Sosiaali d e m o k r a a t i t muka ajavinaan demokratiaa, jota eivät aja. Oikeelta ohi ja lujaa.

Kansallinen Kokoomus tai KePu ei huijaa, sillä ne ei ikiä ole väittäneetkään ajavansa demokratiaa. SDP:ltä anteeksiantamatonta naamioitua sutena lammasten vaatteisiin.

Suomessa tarvittais ihan uusi demokratialiike, mutta onko alullepanijoita? Tähän asti on syntynyt pikkupuolueita, piraatteja yms. mutta agendaksi ei näytäkkään muovaantuvan kansanvallan ja demokratian ajaminen kun nuoret klopit yhdessä alkaa haukkua kaikenmaailman köyhiä välistävetäjinä ikäänkuin oisivat jotain Kansallisen Kokoomuksen haaraporukoita laulamassa oikeiston lauluja.

Vanhat puolueet edustaa semmosta Pohjois-Korea mentaliteettia. Puhutaan somia oikeudenmuklaisuudesta, demokratiasta mutta valtaan päästetäänkin vain vanhan dynastian jäsenet.

Onhan Vihreidenkin Ville Niinistö istuvan presidentin veljenpoika, sattumaako? Tuskin..
Vihreät on vieraantuneet totaalisesti liikkeen alkuajoista, siitä punavihreydestä ajoilta jolloin ay-kähmintään yms. kyllästyneet vasemmistolaiset, lähinnä Kansan Demokraatit lähtivät puolustamaan ympäristöä.

Nykyään Vihreet on sinivihreitä ja setelinvihreitä, niikuin myös kuulee sanottavan. Kokoomuksen puisto-osastoa. "Näkyyks kello, onko tukka hyvin, eikä sitten pilkata jumalaa tai puhuta muutenkaan rumia". Demokratiasta viis. Sitä ei aja oikein kukaan kun valtapolitikot ajaa vaan omia etujaan ja demokratiassa valta voi siirtyä vääriin käsiin, väärille suvuille.

Elämä on kovin raadollista apinalaumoissa.

Käyttäjän vik kuva
Virpi Kauko

Se eduskunnassa kaatunut vaalijärjestelmäesitys olisi kyllä toteuttanut poliittista suhteellisuutta paremmin kuin nykyjärjestelmä. Eduskuntapaikat olisi jaettu suoraan puolueiden saamien äänimäärien suhteessa ja paikat jaettu edelleen vaalipiireihin. Tästä isot puolueet eivät tietysti pitäneet, koska nykyjärjestelmässä ne saavat suuremman osuuden paikoista kuin äänistä.

Kaadetussa mallissa olisi kuitenkin ollut muita ongelmia, mm. juuri monimutkaisuus. Esityksessä ehkä pahinta oli tuo Mikko Nummelinin mainitsema keinotekoinen äänikynnys, joka olisi käytännössä estänyt uusien puolueiden pääsyn eduskuntaan ja sitä kautta heikentänyt demokratiaa. 3% valtakunnallisella äänisaaliilla pitäisi saada kuusi paikkaa 200:sta.

Se torpattu malli ei kuitenkaan olisi ollut tasauspaikkamalli. Tasauspaikkamalli tarkoittaa, että osa eduskuntapaikoista (esim. 175 tai 185) jaettaisiin puolueille ja vaalipiireille nykymallin mukaisesti, ja loput (puolueen tai henkilökohtaisten) äänimäärien mukaisessa järjestyksessä siten, että poliittinen suhteellisuus toteutuisi.

Esim. jos Oranssi Puolue saisi 8 % äänistä, niin sille kuuluisi 16 edustajanpaikkaa 200:sta eli 14 paikkaa 175:stä. Jos äänet olisivat jakautuneet vaalipiireihin puolueen kannalta epäedullisesti siten että paikkojen määrä olisi pyöristynyt useammin alaspäin (kuten nykyjärjestelmässä usein käy) niin että paikkoja olisikin vain esim. 12 175:stä, niin 25 tasauspaikasta neljä tulisi Oransseille. Vastaavasti jos Violetti puolue saisi 20% äänistä ja 39 paikkaa 175:stä, niin 25 tasauspaikasta vain yksi menisi Violeteille.

Tämä olisi minustakin hyvä systeemi, mutta sellaista vaan ei ole kukaan ehdottanut.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Ei varmaan mikään ole täydellinen systeemi, mutta nyt selkeästi vallalla se huonoin.

"Tasauspaikkajärjestelmä" tarkoittanee eri ihmisille eri asiaa, joten hyvä, kun selvität asiaa perin pohjin. Itse käytin sitä lähinnä tuomaan esille sitä tasausta, jota ymmärtääkseni olisi tehty piirien välillä yksittäispaikkojen osalta.

Mielenkiintoista tosiaan nähdä, miten perustuslakiuudistuksen käy.

Petri Muinonen

Se kuopattu vaalilakimalli oli han selkeä ja oikeudenmukainen. Jos 'monimutkaisuus' olisi pätevä syy lain hylkäämiseen, Suomessa ensimmäinen purkutuomion saaja tulisi olla sosiaaliturvajärjestelmä eikä demokratian edustuksellisuutta lisäävä lakiuudistus!

Monimutkaisuus lienee ollut eufemismi sanalle 'epäedullinen', ainakin suurimmille puolueille. Helpottaisikohan muutosvastarintaa vastaan se, että puoluetuki sidottaisiin suoraan valtakunnallisiin ääniosuuksiin eikä saatujen edustajapaikkojen määrään? Koska ahneus.

Kirsti Hermunen

Ketkä ne toivat 'puoluetuen', sos.demarit (Paasio)? Puoluelehti/mediatuen? --- En enää lue muita lehtiä kuin tätä Uutta suomea (ja paikallista viikonloppuisin, säästyäkseni halventamiselta, jne., joten tiedän vain vähän siitä keskustelusta, jota käydään. Mutta täältä tai tämän lehden kautta luin, että Jouni Backman (sos.dem) - ainakin hän - on nostanut esiin 'listavaalit'. Muistin varaisesti: "Ihmiset luulee äänestävänsä henkilöä; puoluehan se määrää." Eli puolueessa valtaa käyttävät - ihmiset, joilla on nimi, 'isän nimi'.
Paavo Lipponen, Ulf Sundqvist (josta lappeenrantalainen tavallinen nainen sanoi paikallisessa lehdessä: "Ei pitäs olla niin ylpeä". Sundqvistin ollessa puolueen puheenjohtaja)... Mikael Jungler, Antti Rinne. Minne vie heidän ja meidän tie?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ei kelpaa demareille eikä Vihreille demokratia. Kansan enemmistö vastustaa pakkoruotsia ja haluaa tilalle vapaan kielivalinnan koulujen kielten opetukseen.

Tulette näkemään sen syksyllä kun puolueet äänestävät kansalaisaloite 131:sta eli ruotsi valinnaiseksi. Hyvä,että "kansan edustajat" eivät naura vaikka nimiä tuli vaatimukseen reilut 60 000.

Toimituksen poiminnat