Onko Suomi menettänyt jo pelin biotalousmarkkinoista?

Biotalous on tämän päivän muotisana. Se löytyy poliittisista puheista, mutta myös valtioneuvoston kärkistrategioista: tavoitteena on luoda peräti 100 000 uutta työpaikkaa ja nostaa biotalouden liikevaihto vuoteen 2025 mennessä jopa sataan miljardiin euroon.

Mutta onko tämä jo liian myöhäistä? Vuosikaudet Suomessa on haaveiltu vanhanaikaisen ja ongelmista toiseen rämpivän ydinvoiman perään ja bioenergialle on tuskin uhrattu ajatusta. Hallitus on esimerkiksi vasta nyt päättänyt nostaa puuhakkeen tukea, mutta pellettimarkkinat on jo menetetty. Kanada tullee viemään vapaakauppasopimuksen myötä Euroopan Unionin metsäenergiamarkkinat.

Suurimpana pullonkaulana biotalouden vauhdittamiselle on ollut politiikan kehittämisen siiloutuminen ja erilaisten etuintressien ristiriitaisuus. Miten saada niin ympäristönsuojelijat, maanviljelijät kuin energiateollisuuskin niistä vastaavine ministeriöineen yhden pöydän ääreen? Onko olemassa edes yhteistä biotalous-määritelmää?

Maaseutu- ja erävihreiden mielestä biotalous on ennenkaikkea se talouden osa, joka pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista (ml. turve!) sekä käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja tehokkaasti ja tuhlaamatta ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Kierrättäminen ja kierrätystalous kuuluvat biotalouteen: jäte ei ole ongelma, vaan ratkaisu.

Suomessa biotaloudella olisi suuret mahdollisuudet; onhan biomassavarantomme per asukas yksi parhaimmista ja biotuotteiden, kuten koneiden ja laitteiden sekä prosessien kehittely on huippuluokkaa. Neljän vuodenajan, vihreän kullan ja tuhansien järvien Suomi on myös aineettomien hyödykkeiden vahva maa: greencaren ja luontomatkailun buumi on vasta alkamassa.

Hajautettu biotalousmalli on oleellinen osa parempaa ja kestävää energia- ja ruokaturvaa. Maabrändityöryhmän tavoite saada puolet viljelyalasta vuoteen 2030 luomuun on hyvin ajankohtainen ja GMO-vapaus sekä lähiruoka ovat tärkeä osa kestävää globaalia ruokajärjestelmää.

Huoltovarmuudenkin näkökulmasta hajatettu malli on paras. Logistiikkavalmiudet ovat etäisyyksistä huolimatta Suomessa hyvät ja maaseudulla on vielä osaajia. Toimivat kotimarkkinat luovat hyvän pohjan viennille.

Myös EU satsaa biotalouteen Horizon-tutkimusohjelmansa sekä Bio-based Industries Consortiumin kautta. Jälkimmäisessä on mukana suomalaisiakin yrityksiä. Tutkimuksen kautta on löydettävissä myös uusia innovaatioita kuten ajatus, jossa yhdistyvät sekä Itämeren puhdistuminen että energian tuottaminen levästä.

Suomella on siis vielä mahdollisuus kiriä muut maat biotalouskilpajuoksussa kiinni, jos vain tahtoa strategian jalkauttamiseen ja pullonkaulojen selvittämiseen löytyy. Siinä samalla pidetään maaseutukin elinvoimaisena.

 

ANNEBLAND
Muut Huittinen

Tarkastelee ihmisiä, planeettaa ja yhteiskuntaa subjektiivisin silmin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu