Onko Suomi menettänyt jo pelin biotalousmarkkinoista?
Biotalous on tämän päivän muotisana. Se löytyy poliittisista puheista, mutta myös valtioneuvoston kärkistrategioista: tavoitteena on luoda peräti 100 000 uutta työpaikkaa ja nostaa biotalouden liikevaihto vuoteen 2025 mennessä jopa sataan miljardiin euroon.
Mutta onko tämä jo liian myöhäistä? Vuosikaudet Suomessa on haaveiltu vanhanaikaisen ja ongelmista toiseen rämpivän ydinvoiman perään ja bioenergialle on tuskin uhrattu ajatusta. Hallitus on esimerkiksi vasta nyt päättänyt nostaa puuhakkeen tukea, mutta pellettimarkkinat on jo menetetty. Kanada tullee viemään vapaakauppasopimuksen myötä Euroopan Unionin metsäenergiamarkkinat.
Suurimpana pullonkaulana biotalouden vauhdittamiselle on ollut politiikan kehittämisen siiloutuminen ja erilaisten etuintressien ristiriitaisuus. Miten saada niin ympäristönsuojelijat, maanviljelijät kuin energiateollisuuskin niistä vastaavine ministeriöineen yhden pöydän ääreen? Onko olemassa edes yhteistä biotalous-määritelmää?
Maaseutu- ja erävihreiden mielestä biotalous on ennenkaikkea se talouden osa, joka pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista (ml. turve!) sekä käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja tehokkaasti ja tuhlaamatta ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Kierrättäminen ja kierrätystalous kuuluvat biotalouteen: jäte ei ole ongelma, vaan ratkaisu.
Suomessa biotaloudella olisi suuret mahdollisuudet; onhan biomassavarantomme per asukas yksi parhaimmista ja biotuotteiden, kuten koneiden ja laitteiden sekä prosessien kehittely on huippuluokkaa. Neljän vuodenajan, vihreän kullan ja tuhansien järvien Suomi on myös aineettomien hyödykkeiden vahva maa: greencaren ja luontomatkailun buumi on vasta alkamassa.
Hajautettu biotalousmalli on oleellinen osa parempaa ja kestävää energia- ja ruokaturvaa. Maabrändityöryhmän tavoite saada puolet viljelyalasta vuoteen 2030 luomuun on hyvin ajankohtainen ja GMO-vapaus sekä lähiruoka ovat tärkeä osa kestävää globaalia ruokajärjestelmää.
Huoltovarmuudenkin näkökulmasta hajatettu malli on paras. Logistiikkavalmiudet ovat etäisyyksistä huolimatta Suomessa hyvät ja maaseudulla on vielä osaajia. Toimivat kotimarkkinat luovat hyvän pohjan viennille.
Myös EU satsaa biotalouteen Horizon-tutkimusohjelmansa sekä Bio-based Industries Consortiumin kautta. Jälkimmäisessä on mukana suomalaisiakin yrityksiä. Tutkimuksen kautta on löydettävissä myös uusia innovaatioita kuten ajatus, jossa yhdistyvät sekä Itämeren puhdistuminen että energian tuottaminen levästä.
Suomella on siis vielä mahdollisuus kiriä muut maat biotalouskilpajuoksussa kiinni, jos vain tahtoa strategian jalkauttamiseen ja pullonkaulojen selvittämiseen löytyy. Siinä samalla pidetään maaseutukin elinvoimaisena.
Hyvä Anne, että tässä vähän yrität herätellä. Totuus lienee se, että olemme todella mielestäni enemmän kuin myöhässä. Toki aina on mahdollista muuttaa suuntaa, mutta etumatka on menossa monella maalla kaukana. Ainahan asioista voi puhua, mutta kun niitä tekojakin pitäisi olla.
Olen tästä yrittänyt omalta osaltani myös herätellä.
Uusiutuvan energian työllistämispotentiaalia.
http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15840…
Energiaomavarainen Suomi
http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17682…
Useilla mailla on niin kutsuttu Road map, johon he ovat asettaneet tietyt tavoitteet tietyille vuosille ja tekevät todella huikeasti töitä sen eteen. Lisäksi maiden välinen tiedonvaihto on todella vilkasta kun seuraan. Meillä ei ymmärtääkseni tälläistäkään Road mappia uusiutuvalle energialle ole eikä taida tulla.
Sustainable economic growth and security of energy and water supply are among the greatest global challenges today. As the first country in the world, Denmark has decided to lead the transition and become a green and resource efficient economy entirely independent of fossil fuels by 2050.
Ilmoita asiaton viesti
Kauniita sanoja ja fantasioita. Oikein innostuin!
Saisiko vähän substanssia ja faktoja ?
Miten ne 100 000 työpaikkaa ja rahat tulee ?
-esimerkkejä
-miten homma toimii ilman muiden ihmisten rahoja ja subventioita.
-Sitten kun saadaan taas lukuja olisi syytä saada lähdeviite, joissa ei ole konditionaalia tai futuuria vastaavaa esitystapaa.
-Samalla tavalla on hehkutettu cleantechin olevan 20 mrd business, joka ei näy missään ja on piiloutunut Suomen suurin toimiala. Siihen on laskettu 95 % suuryhtiöiden muuta liikevaihtoa. Uskottavuus lukuihin on hiipunut kun niitä vääristellään tarkoitushakuisesti ja 95 % tai sitten varmuuden vuoksi ei anneta mitään faktoja, jotka voisi tarkistaa.
Aiheesta : http://kanerva.eu/fi/?p=814
Kaupallinen bioenergia on järkevää oikeissa paikoissa. Maaseudulla käytetaan puuta ja muuta paljon. Verot on usein este, mutta omasta metsästä ei tule veroja. Se ei sovi kaikkialle, esim kaupungeissa vaikeaa. 6 kk tai 12 kk puusiilon sijoittaminen on vaikeaa Helsinkiin. Joskus kannattaa tuoda energia johtoa pitkien mielummin kun ajattaa dieselillä Helsingin niemelle. Tai hyödyntää puu missä se ksvaa ja käyttää kaupungin metrossa vaikka ydinvoimaa. Nytkin Hgissä poltetaan hiiltä ja vähän puuta.
Monesti raha on se kynnyskysymys valita tekniikka. Usein vero tappaa toimintaa. Energiaverot ovat korkeita. Toisaalta tuodaan ulkomailta energiaa miljardeilla ja kannattiasi miettiä kuinka ahneus maksimoidaan Suomen kannalta vähentämällä verotusta yli optimin tai edes järkeväksi.
Pientuotannon ongelma on juuri huoltovarmuus. Kaikki mummot eivät ole voimala- ja ylläpitoinsinöörejä. Toinen on vaadittava siirtoverkko. Siksi nykyaikana on massatuotanto ja erikoistuneet ihmiset 24/7 paikalla. Se on länsimaisen sivistyksen ja tehokkuuden perusasioita.
Biotekiniikassa ja geenitekniikassa on avain puumassojen hyödyntämiseen, vaikkapa polttoaineeksi muuttamiseen. Uusilla lajeilla voi olla merkittävää potentiaalia. Suomi voisi olla johtava viinamaa ja hamppukin kasvaa maassa. Viina ja hamppu sopii autoilussa tankkiin. Tai biomassaa voi polttaa suoraan tai kaasuttaa.
Puhtaan vesivoimankin vastustusta pitäisi vähentää.
Yksi vastaus on antaa investoida Suomessa päästömaksujen sijasta uuteen tehokkaampaan ja puhtaampaan tekniikkaan. Nyt se raha katoaa johonkin ulkomaille. Saisi miljardin käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Tykätään antaa mielikuvaa, että uusiutuvan energian menetelmissä riittää, että ne ottaa käyttöön.
Tosiaan teknologisia haasteita riittää, Murphyn lait on aina voimassa kehitystyössä. Jos vaikka luonnonilmiö taipuu ideaan, niin tämä ei välttämättä taivu toimivaksi ja erityisesti kaupallisesti kannattavaksi tuotteeksi.
Epäilen, että biotalouden ympärilläkin käytävä konsulttijargon tulee laantumaan ajan myötä.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17…
Mutta sitten keksitäänkin jo uudet termit.
Neste on tosin kokoonpuristumatonta, helppo kuljettaa ja säilyttää, joten biopohjaiset nestemäiset energiatuotteet siinä mielessä kannatettavia kehittämistyön kohteita, vaikka Mr. Murphy panisikin kapuloita rattaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, katsoitko linkkejäni?
Ote sieltä ” Suomeen tuotiin energiaa vuonna 2012 eri tuotteina nettona 8,7 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 70 %:a Suomen käyttämästä kokonaisenergiasta. Kivihiilen tuonti nousi esimerkiksi huikeat 47 % vuodessa.Tuontienergia on pääosin kivihiiltä, öljyä, maakaasua sekä sähköä. Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan noin 1 367 petajoulea (PJ) eli noin 380 terawattituntia (TWh).”
Siinä on alkurahoitusta, kun kotimaisella energialla korvaamme edes osan tuontienergiaa. Potti nettona kohta huikeat 9 miljardia euroa.
Noista voi katsella noita työasioita esimerkiksi ulkomailla
http://www.eubia.org/index.php/about-biomass/envir…
http://www.energyunion.eu/intelligent_energy/green…
”The European Union is the world leader in the development of renewable energy with already 700 000 jobs and an annual turnover of 91 billion Euros.”
Ilmoita asiaton viesti
Energia-ala on yleensä yksi nopeimmin kehittyviä aloja maailmassa. Uusia innovatiivisia ratkaisuja tulee lähes viikottain, joista Suomessa ei juuri puhuta.
http://www.planetsolar.org/
http://www.solarimpulse.com/
http://www.sciencedaily.com/releases/2014/10/14102…
Tuossa muutama. Kirjoittelen näistä laajemmin tuolla oman blogini puolella kun kerkeän.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi rajasit Suomen menetykset vain biotalousmarkkinoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Biotalous on mielestäni sitä, että hyödynnetään uusiutuvia raaka-aineita kestävällä tavalla, johon kuuluu olennaisimpana osana kierrätys ja ekologian (myös teollisen) parhaat periaatteet.
Vaikeus on siinä, että mitä tarkoittavat biotalous, kestävä käyttö ja ekologian parhaat periaatteet. Paljon on muitakin määrittelykysymyksiä, joista ei tahdota päästä yhteisymmärrykseen. Siksi pelkäänkin, että eri osapuolet on erittäin vaikea saada saman pöydän ääreen keskustelemaan rakentavasti.
Lassila&Tikanoja on ainakin puheiden perusteella oivaltanut, mihin ollaan menossa:
http://www.lassila-tikanoja.fi/toihin/kestavaa-tyo…
Ilmoita asiaton viesti
Juha Sipilä on sanonut olevansa henkeen ja vereen bioenergiaihminen. Kun katson puheiden lisäksi tekoja, en voi väittää vastaan.
Pitää muista, että me kaikki olemme bioenergiaihmisiä. Yksi osa biotaloutta on nimittäin sellainen, jota ilman emme pysyisi hengissä. Puhutaan siis aivan perustarpeista. On hyvä, että tätäkin puolta pidetään esillä, niin kuin Anne Bland tekee.
Blogikirjoituksen otsikkoon vastaisin, että Suomi ei ole menettänyt peliä vielä. Meillä on paljon uusiutuvaa raaka-ainetta, ellemme tarkoituksella myy tai anna varantojamme pois.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomi suunnitelmatalouden keinoin suosta nouse. Valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kyllä tässä bioenergiakeskustelussa tulee väistämättä mieleen NL:sta tuttu suunnitelmatalous. Valtion poliittiselta valmisteluorganisaatiolta ( hallitus ) annetaan käsky valmistella Suomen siirtymistä bioenergian kehittämisen kärkimaaksi ja päättävä elin ( eduskunta ) siunaa tämän lainsäädännöllä. Olisipa bisneksen teko näin helppoa, että laatimalla laki, syntyy saman tien taloudellisesti, ympäristön kannalta ja teknisesti toimiva ja kannatttava bioteollisuus.
Tässä tulee väistämättä mieleen 1970 -luvun silloisten poliittisten päättäjien masinoima Valco -kuvaputkitehdashanke, joka maksoin veronmaksajille maltaita, eikä kuvaputkia koskaan tehtaasta tullut. ks. linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valco
Tuntuu myös hieman siltä, että mielikuvissa ja idealismeissa elävä poliittinen eliittimme ei ymmärrä sitä, että ensin on perustutkimus, sitten soveltava tutkimus- ja kehitysvaihe ( R & D ) jonka jäleen pitäisi vielä löytää yrityksiä, jotka tuotteistavat uudet innovaatiot. Tämä ei synny pelkästään lainsäädännöllä, vaan tässä täytyy näillä tuotteistavilla yrityksillä olla aito kiinnostus lähteä sijoittamaan myös omaa rahaa ( siis ei pelkästään veronmaksajien rahaa ) sellaiseen hankkeeseen, jossa on odotettavissa bisnes-mahdollisuuksia, ei pelkästään Suomessa vaan myös ulkomailla. Viennistähän tämä maa elää, ei kotimaisista sisämarkkinoista.
Tuo puhe 100 000 työpaikasta bioteknologiassa, on yhtä vahavalla pohjalla, kuin oli edellisellä hallituskaudella puhe siitä, että Suomi tuulivoimateknologian eturintamassa luo 15 000 työpaikkaa tuulimyllyteknologiaan. Paljonko siitä on toteutunut ? Kyllähän ne työpaikat taitavat olla Saksassa , Tanskassa ja Espanjassa. Toki näissäkin maissa nuo työpaikat perustuvat mittaviin tuulisähkövoiman subventioihin, jotka veronmaksajat sielläkin kustantavat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan taida ymmärtää että 100 miljardia on lähes tuplaten suomen valtion vuosibudjetti.
Satuja ja tarinoita. Aurinkopaneelit ja tuulivoima tuotetaan jo muaalla edullisemmin kuin suomessa.
Ainoa keino olisi kehittää joku paneeli mikä keräisi tehokkaammin kuin entiset ennen muita kaupalliseen käyttöön mutta taitaa joku muu ehtiä ensin.
Ja 100 miljardia ei suota kaivamalla 5 miljoonaakaan jussia tule tekemään.
Että sen pituinen viherpiiperöiden satu oli taas.
Loppu.
PS. Ainoa tolkullinen toimiva energian tuotto jätteistä mitä ei kirrrätetä muutoin olisi jätteenpoltto josta saataisiin energiaa ja vähennettäisiin kasvihuonekaasujakin ja kaatopaikkoja. Ai niin, mutta sekään ei käy.
Ilmoita asiaton viesti
Anne kirjoitat: ” Logistiikkavalmiudet ovat etäisyyksistä huolimatta Suomessa hyvät ja maaseudulla on vielä osaajia.”
Tarkastellaanpa hieman tuota Logistiikkavalmiutta ja sen hyvyyttä:
Siinä olemme world bankin Logistic Performance Indexin mukaan pudonneet 21 maasijaa alaspäin kahden viime vuoden aikana.
EU IWW tilastojen mukaan taas logistiikkamme hoidetaan maantie /raide /vesiliikenne suhteella 74/26/0
Kun Saksan vastaavat ovat 66/23/11.
Eduskunnan(Suomen) tulevaisuusvaliokunnan mukaan (raportti marraskuulta 2013) maamme logistiset kustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna kilpailijamaihin.
Mielestäni ylläolevassa on juuri se perusongelma jonka johdosta emme ole hoitaneet logistiikka valmiuksiamme oikeaalla esim. EU liikennestrategian mukaisesti jossa maantieliiekennettä tulisi siirtää raide ja vesiliikenteen piiriin.
Erityisesti olemme jättäneet Euroopan toiseksi suuren jo valmiin noin 8000 km vesiväylien käytön pois kehittämisvälineistöstä , ja siksi kuljetamme tuotteemme ei kestävän kehityksen mukaisilla kuorma autoilla joita tarvitsemme 96 jokaista 1000 henkeä kohden kun Ruotsissa tarvitaan vain 56 ja Saksassa 33 kuorma autoa 1000 henkeä kohden.
Keinot, innovaatiot ja logistiikan kehittäjät ovat mm VTT:n mukaan olemassa ja realistiset , mutta poliittinen tahtotila meidän logistiikkamme kehittämiseen ei ole löytynyt vuoden 2007 jälkeen tehtyjen päätösten mukaan on puuttunut ….vaan panemme noin 15 miljardia vuodessa ylimääräistä logistiikkamme hoitoon….verrattuna mm edellä mainittuihin kilpailijamaihin…..
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin on nyt talous hallussa.
Tosin perinteinen keinohan on että jos tavoitellaan mahdottomia, laitetaan tavoite päivämäärä niin kauaksi ettei kukaan enää muista tavoitetta kun päivämäärä täyttyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 100 miljardia lienee aika paljon yläkantissa. Se tarkoittaisi että 1 m3 risukuution pyörittely energiaksi antaisi koko ketjulle 3000-6000 euroa liikevaihtoa äkkiä laskettuna. Ei meillä siihen liene varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää, etteivät useimmat kommentoijat huomaa sitä, että biotalous on kokolailla muutakin kuin energiantuotantoa.
Luvut lienevät täältä lähtöisin: http://www.biotalous.fi/
Eli mukaan mahtuu metsäteollisuus, energian tuottamista, kemianteollisuutta, ruoantuotantoa yms.
Tässä väärinymmärryksessä taitaa taustalla olla Euroopassa usein harjoitettu tapa käyttää biotalous-termiä energian tuotannossa ilman, että noita muita osasia tuotaisiin esille.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Marko. Tosiaan määrittelin jo alkuperäisessä blogissa, mitä on biotalous. Siihen tosiaan kuuluvat myös aineettomat hyödykkeet ja palvelut mainitsemiesi lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Näen että kotisivujesi mukaan asut paikkakunnalla tai postiosoitteessa nimeltä ”32620 Rutava”. Googlen kertoo että se on jossakin Kokemäen suunnalla, harvaan asuttua maaseutualuetta.
Sanot blogissasi että ”Hallitus on esimerkiksi vasta nyt päättänyt nostaa puuhakkeen tukea, mutta pellettimarkkinat on jo menetetty”. Koetin etsiskellä kotisivuiltasi jonkinlaista vihjettä siitä että millä energiaratkaisuilla teillä asuntoa lämmitetään.
Miten hyvin suomalainen biomassavaranto on omassa vihreässä huushollissanne pystytty ottamaan hyötykäyttään? Eli syntyykö talven lämpö teillä hakkuujätteillä, pelleteillä tai kenties tuulivoimalla?
Vai millaisiin haja-asutusalueen käytännön ratkaisuihin kaiken kaikkiaan itse olette päätyneet? Tämän kaikille hankalan asian, eli talvijutun ja sen kanssa kimpassa kulkevan 7 kk mittaisen lämmityskauden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelut kotisivuista. Ne ovat jo vanhat eivätkä ole päivittyneet aikoihin. Olen käyttänyt tätä foorumia blogien julkaisuus kotisivujen sijasta.
Kun muutimme Englannista lähes kuusi vuotta sitten, ostamassamme talossa ei ollut kuin savuttava pönttöuuni ja sähköpatterit. Aikani asiaa tutkittuani päädyin maalämpöön. Sen alkuinvestointi oli huikea, mutta esim sähköön tai öljyyn suhteutettuna, alkaa maksaa jo itsensä takaisin. Lisäksi haaveilen aurinkovoimasta, sillä pumppu toki kaipaa sähköä toimiakseen.
Tällaisina lämpiminä syyspäivinä ulkoilmaa tunnusteleva älykäs lämmitysjärjestelmä ei käynnisty ja nytkin kiertoilmatakassa palaa valkea. Puut ovat omasta metsästä ja kaatuivat Tapanin myrkyssä joitakin vuosia sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä olet investoinut maalämpöön, jos sinulla on omaa metsää? No kuinka paljon lienee. Minulla ei ole, mutta silti hyvinkin kannatti ostaa rankaa ja pilkkoa se puukattilaa varten, kun sellainen sattuu olemaan. Vuotuinen energian hinta putosi yli 2000 €. No, viimetalvi oli kyllä poikkeuksellisen lämmin, mutta sinä et investointiasi takaisin saa, kun on omaa metsää. Sähköäkin tarvitset enemmän kuin omaa puuta polttaessasi.
Sinulla pitää siis nyt olla lämmönjakojärjestelmä, joka sopii myös puukattilalle, kun se sopii maalämmöllekin. Puukattilan ja varaajan investointi olisi ollut paljon halvempi kuin maalämmön ja lisäksi sähköä olisi säästynyt.
Vihreän politiikan ”ansiosta” sähkön hinta on veroineen noussut niin, että nyt se maksaa minulle saman verran euroissa kuin 25 v sitten markoissa.
Energiaköyhyys lisääntyy kovaa vauhtia maailmalla, kuten tiedät. Minun ei siitä tarvitse linkkejä postata. Syynä on ilmaston pelastustoimet.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 100 miljardia on aika iso summa, kun ylivoimaisesti suurin osa siitä pitäisi tulla metsistä. Se tarkoittaa, että jos koko vuotuinen kasvu hyödynnetään, kuutiohinnan pitäisi olla luokkaa 1000 €/m^3. Mistä tällainen jalostusarvo mahdetaan saada? Olen kyllä usein ihmetellyt, miksi Suomesta pystytään myydä hirsirakennuksia ulkomaille onnettoman vähän.
Tuolla perusteella voi ainakin takuuvarmasti sanoa, että puun polttaminen tai jalostaminen polttoaineiksi on täysin typerää, koska silloin kuutiohinta pyörii kympeissä.
Suomalaisten yritys pelastaa ilmasto, on siis täyttä hölmöilyä puun polttoa lisäämällä.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa tosiaan ottaa huomioon, ettei biotalous ole sama asia kuin metsästä saatava energia. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Suuruusluokka jo heittää tuossa 100 miljardissa niin pahasti että kirjoitukselta menee painoarvo.
Ilmoita asiaton viesti