Anne Bland

Osuuskunnista ei pörssiyhtiöitä

Jyrki Kataisen (kok.) pääministeriaikanaan tilaama raportti suurten osuuskuntien ja valtion omisteisten yhtiöiden omistuksesta on käsittämätöntä luettavaa. Valtioneuvoston kanslian joulukuussa julkaiseman raportin kirjoittajat, dosentti Ulf Jakobsson ja professori Timo Korkeamäki, ehdottavat, että valtion tulisi tukea osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden ja valtionyhtiöiden muuttumista pörssiyhtiöiksi.

Raportti ei ole saanut paljonkaan huomiota ja sen voisi helposti kuitata yhdeksi mappi ööhön pölyttymään jääväksi aivopieruksi. Valitettavasti kyse on suuremmasta asiasta. Lännen median mukaan Kimmo Sasi (kok) kertoo kokoomuksen kannattavan raportin linjauksia ja puolueen olevan valmis viemään asiaa eteenpäin seuraavalla hallituskaudella.

Kun ottaa huomioon, että raportin tilasi kokoomuslainen pääministeri ja toisen saman puolueen pääministerin, Alexander Stubbin kabinetti julkaisi sen, on syytä olla huolissaan. Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin kuuluisa, vapaiden markkinoiden kaikkivoipaisuutta palvovan liberalistisen talouspolitiikan kiteytys: ”There is no alternative!” on suomalaisten aatetovereiden piirissä otettu näemmä tosissaan.

Vaihtoehtoja kuitenkin on ja ne voivat hyvin. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa ja jopa neljä viidestä suomalaisesta kuuluu osuuskuntaan. Osuuskunta on yksi maailmalla ja Suomessakin vahvasti nousussa olevan yhteiskunnallisen yrityksen käyttämä juridinen malli. Nämä yritykset tekevät voittoa ja osuuskuntamuotoisissa ylijäämää, mutta käyttävät sen yrityksensä yhteiskunnallisen ja/tai ekologisen tavoitteen toteuttamiseksi.

Liiketoimintamalleilla voidaan siis tehdä muutakin kuin vain pörssiyhtiöiden tapaan rikastuttaa harvoja, pilata luontoa ja ylläpitää hikityöpajoja. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät liiketoimintamallia sosiaalisten ja ympäristöllisten haasteiden ratkaisemiseksi. Lisäksi ne luovat pienten ja keskisuurten yritysten tavoin enemmän työpaikkoja kuin suuret pörssiyhtiöt ja niiden työpaikat on todettu kestävämmiksi lamankin aikoina.

Myös Euroopan komissio on huomannut yhteiskunnallisten yritysten lisäarvon ja näki niiden mahdollisuudet sen vuoden 2020 strategiatavoitteiden toteuttamisessa. Komission yhteiskunnallisten yritysten ohjelman (Social Business Initiative) vetäjä, entinen komissaari Michel Barnier, lähtikin määrätietoisesti rakentamaan näille uuden, eettisemmän talouden liiketoimintamalleille parempaa eurooppalaista toimintaympäristöä.

Barnier on Ranskan kokoomuksen jäsen. Hänen seuraajansa, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, on alkaneella EU:n ohjelmakaudella vastuussa yhteiskunnallisten yritysten ohjelmasta. Lokakuussa 2014 hän on lehtitietojen mukaan sitoutunut ohjelman jatkamiseen, mikä on erinomainen asia.

Mahdollisimman monimuotoinen ja laaja liike-elämä sen erilaisine liiketoimintamalleineen luulisi olevan myös Suomen kokoomuksen tavoitteissa. Eduskuntavaalien alla äänestäjien on tärkeä tietää, tuleeko pieni vihreä kortti säilymään lompakossa jatkossakin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

"Liiketoimintamalleilla voidaan siis tehdä muutakin kuin vain pörssiyhtiöiden tapaan rikastuttaa harvoja, pilata luontoa ja ylläpitää hikityöpajoja. "

Oletko siis oikeasti sitä mieltä, että osakeyhtiön perustaminen automaattisesti johtaa mainitsemiisi juttuihin?

Eli jos ne henkilöt, jotka ovat perustaneet osuuskunnan, perustaisivatkin osakeyhtiön, tulisi heistä automaattisesti luontoa pilaavia, lapsityövoimaa väärinkäyttäviä oligarkkeja?

Eihän yhtiömuodolla ole noiden asioiden kanssa mitään tekemistä.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

En tietenkään. Oma yrityksenikin on oy-muotoinen.

Juridisella muodolla ei tosiaankaan ole merkitystä, sillä oy:kin voi olla yhteiskunnallinen yritys. Lakikin sanoo, että voiton maksimointi on ainoa tavoite, ELLEI muuta ole mainittu yhtiöjärjestyksessä.

Kyse on siitä, että kun lähdetään poliitikkojen taholta rajoittamaan, minkälaiset yritykset saavat olla olemassa, ollaan vaarallisilla vesillä.

Monimuotoisuus on liike-elämän rikkaus, ja annetaan ihmisten valita, minkälaisia yrityksiä perustavat tai missä ovat jäseninä ja työntekijöinä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Osuuskunnat ovat kiusallisia joillekin tahoille, niitä ei voi ostaa tai kaapata eikä tehdä rahaa osakepeleillä.

Käyttäjän ANNEBLAND kuva
Anne Bland

Siksi ne juuri perustettiinkin 1800-luvulla: yhteis- ja oma-apua antamaan ja murtamaan perinteistä jakoa sijoittajan/omistajan ja työntekijän välillä. Fiksu ajatus.

Toimituksen poiminnat